YÖTÖN YÖ - Harmaasusi unen ja valveen rajatilassa
...viimeinen lehti
>>>



No:1 YÖTÖN YÖ 

Havahdun sinisestä unestani sinirinnan lauluun
yli uinuvan unimeren tyvenen pinnan.
Mielelläni maksan minä tämän hinnan.

Hivutan luomeni huomeneen,
sininen auer haihtuu warhaiseen aamunkoihin.
Kaste helmeilee odelmassa.
Kirkasta kuin päivällä;
yö työttömäksi joutunut on,
sijan siipiniekkain lauluun antanut,
viitat tummat mukanansa kantanut.
Tulee sitten milloin tulee.

Siitä herään, tarkennan katseen kellotauluun,
kaksi yli kaksi,
wirkoan täyteen terään.

Enää paremmaksi pane,
tuskin kukaan,
joka mukaan yöhön,
kutsuu laulutyöhön - yöttömään,
on muu kuin sinirinta.
Sopii mulle tämä hinta.

Luulen tuulen eilisen sen tuoneen,
näille maille paljahille,
rakkaisille, rikkaisille, rukkaisille, tokkaisille,
keltaisista kulleroista kukkaisille,
jäkälistä nukkaisille.

19.06.2008 - 07:15



No:2 TULE SiTTEN JOSKUS TAKAiSiN
KULTAPYÖRÄ!


Olen tässä tunnin odottanut,
että tulisit Aurinko huutoetäisyydelle...

...kadottanut sinut väliin pilveen, kokonaan hukannut.

No sekös murheen humeettiin pukannut.
Saattanut ylleni kapean ilmeen,
jyleän apean.

Manannut olen sanan muutaman wahvan ja ylevän,
hyvin rapean. Noille pilville.
Kun hyppivät Pahkeiset silmille.

Syvin sävyin - voimalla lukuisten hevoin hävyin.
Neuvonut pilviä hiiteen,
suuntaan ainakin yhteen, kolmeen ja viiteen.

Mutta siinähän Sinä - minä tässä, maan matonen.
Suden riepu - hukka rukka, etkö tunne?

Toin sinulle palan leipää kera voin,
sokeria ja kahvia on tuossa askissa joka on pahvia.
Koita niillä nyt matkallas' pärjätä
ja päivämme säteilläs' värjätä.

Ensi kesänä taas tässä pahtaan luona sinua vahtaan
ja jahtaan, matkaeväitä sinulle rahtaan.
Hyttysiä lahtaan ja liiskaan poskelle,
koivun vesalla piiskaan, nahkaan levitän myrkkytahtaan.
Kuni lähdet, menen koskelle ja pesen pois.

Palataan asiaan Aurinko!

21.06.2008 - 03:03



No:3 RUNO - LORUMPI - RALLATUS

Renttu rentumpi rentukka,
sillä mukana hempukka hempumpi, olalla sumppu.
Ynnä muuan heppu jolla peppu pepumpi ja reppu repale.
sekä yks' lumpumpi lumppu - Lumpeenkukka rukka.
Vain toisessa jalassa nukkainen sukka.
Kulkivat polkua mielessä synti syntisempi syntikka.

Yhdellä repussa limppu kimppu nippu.
Toisella pepussa pimppi pimpimpi pimpukka kuin
simpukka simpumpi simppu
ja siinä pyörivä puola puolempi puolukka. Sormessa tikku.

Kyytipoikana ponsi pontevampi pontikka,
mettä seassa. Aitoa linnunmaitoa. - Satoi vettä.
Oli tarpeen sonta sontasempi sontikka.
Se puuttui - puheet toraksi muuttui.

Muuan huokaa: Tamma tammisempi tammukka,
kova kovempi kopukka, elukka elävämpi elo,
sila sillimpi silakka.
Kyllä olis' hyvä tila joku yllä. On tola syvä.

Toinen tuumaa: Eipäs kun hana hanakampi hanakka
ja hara harvempi harakka sekä pyörän tarakka,
mutta tanakka. Kyydissä oltta.

Rentukka hempukka: Minusta maja majavampi majakka.

Syntyy tora toraisampi torakka,
alkaa kahina kahiseva kahakka.
Loppuu runo lorumpi rallatus.

22.06.2008 - 06:55



No:4 KORKEALLE TAiVAANPiiRiiN

Mäen rintaa,
kanervaista pintaa pitkin,
laajaan kaarran vaaraa,
puuskuttaen ylöskäsin nousen.
En tingi tämän ringin hintaa, en vingu enkä hingu.
Kaiken panen peliin, päälle sinne ylös singun.

Vettä janoon kaltiosta litkin, en ala taivasta ma anoo.
Kuulen kaukaa käen.
Se varmaan jossain tievan päällä kukkuu
luonto muu kun vielä nukkuu.
Selällänsä,
koskei puuta koskaan nähty mailla näillä aapain ole,
pelkkää katajaista puskaa,
syksyin vaivaiskoivuin ruskaa.

Kukku virkistävään tuulen puuskaan hukkuu.
Luonto yhä nukkuu.

Jalkaa toisen eteen,
lailla laitan jousen,
katson puron solisevaan veteen.
Olen näköalaa vailla,
siksi matkaa warhain taitan.

Lämpö nousee, hiki kihoo pintaan otsan,
rantu tummuu nauhaan kotsan,
kapuun mäkeen rauhaan.

Tuulen puuska näyttää tieni,
piristyy jo mieli, utakaksi muuttuu askel.
Pian laulaa sielun kieli.

24.06.2008 - 07:17



No:5 KiRVELEE SiLMiÄ

Pysähdyn risahdukseen.

Käännän kasvot länteen,
aistin tutun kihelmöivän enteen,
jännitän ma jokahisen jänteen,
hiivin ylle jyrkänteen
ja kurkkaan.

Istuu hehkeä naaras,
syöden yksinäistä purkkaa kallaan alla nurmikolla yksin.
Lähtenyt kai retkeilylle. Vähän pukenut on ylle.
ja nyt ei niitäkään, lepäävät mytyssä rytyssä
mättäällä rimpsut, rampsut, lytyssä liivit ja kaatiot.
Pyöreä on. Herkullinen. Pehmeät lantion kaaviot.

Ja se yksi mätäs, kirvelee silmiä kuin nuotion savu.
Hetkessä olen jähmeä.
Se joku varhaispuberteetti tai mikä lie?
Se vielä vajaa mies ennen rippiä ja pappia. Siltä nyt tuntuu.

Tunnen tuulen hipaisevan kosketuksen huuleen,
tuovan mielen eteen herkullisen heteen, ihanaisen,
hukkuneena hunajaiseen meteen.
Näen jostain suden astelevan kohti,
viereen kipaisevan, haituvaisen kielen eestä sipaisevan.
Kostean kielen lipaisevan, lisää kastelevan.

Korpin ronkun kuulen, luulen äänen
jonkun vaaran takaa tuulen tuovan.
Asettelen huovan, istun, ajattelen.
Sitten kuvittelen.

25.06.2008 - 06:52



<<< kirjahyllyyn...  ...seuraava >>>
...Bloggeriin >>>

Kiitokset ja moitteet


Copyright Harmaasusi © 2oo8. harmaasusi.com on rek.dom.nim.
Kaikki oikeuvet met pijätämmä heti tavoittaissa.
Ynnä riijat ratkasemma iNARissa, Kaamasjoen penkalla, käräjäkivillä.
Leukulla tahi kirvhellä.
Sathen sattuessa katomma koko homman Kievarin laavulla,
hee - sekin on iNARin kinkerpiirissä

webdesign 2006-8 © Oh-show-tah Ho'ne-ne Inc.