Kerro tutuillesi - lähetä linkki!

 


Tämä EI OLE saamen sanakirja!
Tosin suurin osa sanoista on väännöksia saamen kielistä
(davvisápmi-pohjoissaame, anárašgiella-inarinsaame, nuortalašgiella-kolttasaame)

Mutta yksittäisiä sanoja ei voi omistaa. Ei niillä ole kopiraittia.
Siksi olen kerännyt ja haalinut, kuullut ja kysynyt näitä sanoja selityksineen
sieltä sekä täältä, osin tuoltakin, ehkä eniten netistä kuitenkin.
Ja laittanut ne nyt tähän nippuun. Olkaa hyvä!

Wiimeisin päivitys 30.11.2009

Kiitän ja kehun kaikkia niitä jotka ovat samaa viitsineet tehdä omilla sivuillaan.
Jos joku haluaa omat sanansa pois, pyytäköön.

Täydentelen tätä luetteloa erikseen mainitsematta.

TÄSSÄ OHJE:
Firefox ja Explorer-selaimissa paina Ctrl ja F
ja kirjoita hakusana!

(Kannattaa hyödyntää HOME ja END näppäintä sekä hiirulaisen keskinapin rullausta)



Lapin sanoja selityksineen:
Buorre beáivi!  -  Hyvää päivää
Ipmel addi - Hyvää päivää
Buorre idit - Hyvää huomenta
Buorre eahket - Hyvää iltaa
Bures - Päivää (käsipäivää)
Mi du namma lea? - Mikä sinun nimesi on?
Mu namma lea Liisa. - Nimeni on Liisa.
Mii gullo? - Mitä kuuluu?
Giitu buorre! - Kiitos hyvää!
Lihku mátkái! - Onnea matkaan!
nolla - nolla
okta - yksi
guokte - kaksi
golbma - kolme
njeallje - neljä
vihtta - viisi
guhtta - kuusi
cieža - seitsemän
gávcci - kahdeksan
ovcci - yhdeksän
logi - kymmenen

...nasta - tähti
aapa, aaphe - suuri puuton suo
juuso - kolja
ádjagas - unen ja valveen rajatila
ahku - isoäiti

aihki, aihkipetäjä - kilpikaarnamänty,
iso ja tuuhea petäjä, aarnihonka

aita, kaarre, erotusaita - johdinaidoin
eli siuloin varustettu aitaus, jossa erotus tapahtuu

aitilas - rauhallinen
aito - porolauman polkema tie
ajo - niittyraivio
alma - kelpo, oikea
anike - paulakengän nauhasilmukka, kengännauha
ankka - pieni puutynnöri
asentopaikka - tilapäinen levähdyspaikka taivasalla
astaha - nuotion kohennuskeppi
auhti - haahka
auhto tai autto - kostea notkelma, jokivarsilehto

auhtokangasmaa - kosteaa notkelma, jokivarsilehto,
löyhä, pehmeä, hiekansekainen

autti, autsi, ävdzi, ávzi  - syvä rotko, kanjoni

autto, auhto - matala, metsäinen laakso,
nuorta koivua kasvava vedenrantaniitty

biegga - tuuli
Cáhceravga – vesihiisi
elo, eällu - suuri porolauma (tuhansiakin poroja)
eno, eädnu - iso joki, virta, vuolas joki
erotus, pykällys - tilaisuus, jossa porot merkitään,
etiäiset - ennusmerkit

etto, ettoaminen - porojen kokoaminen erotusta
varten erotellaan omistajilleen, eläviksi ja teuraiksi

gaissa - korkea tunturi, jonka huipulla lumi pysyy kesät talvet
geädge - kivi
gielas - matala tunturiharju

haasio - riu'uista tehty aidan muotoinen teline,
jota käytetään mm. heinän kuivatukseen

henkilaita - huonokuntonen
herva - koriste
hervoittaa - koristella
hierua - laskuvesiranta
hirvas, sarvis - kolmea vuotta vanhempi urosporo
huilata - juosta, virrata
hurhaus - vetoketju
härkä - kuohittu urosporo, ajoporo
ihistää  - uhkua (vesi jäälle)
iltti - kengän kieli
jarho  - tuura
jauri, jävri - järvi

jaurotus, jävradah - umpinainen järvenlahti,
jonka kapea salmi erottaa pääjärvestä

jiekiö  - näskäysrauta
joiku, joikata - saamelaisten laulu, laulua
joikua - joutsenen yksitoikkoista laulua,
jokka, johka - joki
jokos, jotos, jolis, rannio, juvake - porojen kulkema ura hangessa
jolma, tsoalbmi - salmi, lyhyt joki kahden järven välissä
jorva - poron reisi, pakara
jukko - ahkion vetohihna
juolu, juovva - louhikko
juomus - jään alle laskettu verkko
juonto - jono, tunturijono
juovattaa - noudatella jälkiä, seurata jonkun jälkiä
juovoa - seurata
jurmu, jorbmi - joen syvännepaikka, joenmutkan lahti
juroutua - olla paikallaan liikkumatta, asettua paikoilleen
jutaa, jottih - kulkea, ajaa
juto - ajoporo
jutokeino - kulkutie
juuso - kolja
jyppyrä - pieni, jyrkästi nouseva vaara
jälli – kalankuivausteline

jänkä, jänkkä, jiegge, jeäggi - neva, aava,
pientä koivua tai mäntyä kasvava suo

järämä - syvä, tyyni joen laajentuma kosken alla
kaala - nuora, köysi
kaalo - kylmä sää kesällä
kaamos, skábma - keskitalven auringoton, valoton pimeä aika
kaara - puinen kaukalo
kaaristaa - tavaroiden sitomista ahkioon
kaarkko  - kapea harjanne, mätäsjono
kaarkko - kapea harjanne, mätäsjono
kaarnikka - variksenmarja
kaarre, kaarri - aitaus, johde
kaarto, palsadah - jänne, mätässilta aapasuossa
kaha - aidasta lähtevät sivuaidat
kaimo - hämärä muisto aiemmin nähdystä
kaira - jokivarsien välinen laaja ylänne, selkonen, erämaa-alue
kaisa, kaisi, kaisa - korkea, särmikäs, suippolakkinen tunturi, gaissa

kaita, skäidi - kahden jokilaakson välinen tunturiselänne,
 kairaa vähäisempi

kaitua - etääntyä
kaivos - lumisuhteet jäkälän kaivamisen kannalta
kalakenttä - kalamiehen asentopaikka rannalla
kallokkaat - poron otsanahasta ommellut kengät
kalppinokka - valkeaturpainen poro
kaltio, kaldu - lähde, hete
kalve - varjopaikka
kammi - turpeesta rakennettu erämaa-asunto, turvemaja
kanottaa - kurkottaa
karppa - vitsa, piiska, raippa
kartano - piha
kasa - kulma
kaskakka - äskettäin purtu poro
kaskata - purra, kuohita
katti - tapporaha
kehponen - keuhko
keino, keäidnu - tie, kulkureitti
kelo - pystyyn kuivunut, kuoreton puu, mikä puulaji tahansa
keloa - hangata puihin nahka sarvistaan (poro)
kemppi, gämpa - kaunis, soma
kenkätä - antaa, lahjoittaa
kenttä - gied'de
kermikkä - vuoden vanha poronvasa
kero, tseärru - paljas, kekomainen tunturinlaki
kesakko - kesällä syntynyt vasa
kesas - poron nahkalänget
kesukka - kesy poro
kesätti - kesällä syntynyt poro
kieddi, kieddi - kenttä, tasanne
kiedgam - lapin kätkyt, komsio
kiehiset - vuoltu tervassytyke
kiekerö - porojen talvilaidun, tallautunut lumikenttä, jäkälänkaivukuoppa
kiekki – sääksi, kalasääski

kiela - suopungin luinen rengas, poronsarvesta tehty,
jonka läpi suopunki heitettäessä juoksee tehden silmukan

kielas, kielas - kapea, poikki maanselän ulottuva
ylännemaa tuntureilla, koivikkoa kasvava

kieppi - metsälinnun lumeen kaivama nukkumakuoppa
kieri - vaivaiskoivu
kiiruna - keron
kiisa - vakka
kiisa, gisa - lipas, arkkunen, pikkuarkku, vakka
kika - lumipaakku

kilkula - omistajan merkillä varustettu kaulanauhan puupala
kinnipeski - peski, josta karva on kulunut pois
kippa - sairas poro
kirmu, kirnu - erotusaidan pyöreä osa 
kirnuaminen - erotus
kirvata - kirota
kisura, kurtsa, kermi, rautsa, morri - kaikki pieniä, raihnaita poroja
kivalo, kiveliö, - sydänmaa, saloseutu, uuri asumaton erämaa
koarvi -  kovera, suuren jyrkänteen reunama, röytä
koddi, koddi - peura
kojamo - uroslohi
kollos - jono vetoporoja

kollostaa - valjastaa poroja joko ahkioineen
tai ilman, peräkkäin toisiinsa kiinni sonnustaen

kolo - kolkko, ruma
kolso - pilkkasiipi
kolvi - iso petäjä
komsio - lapinkätkyt, selässä kannettava
konelo, koadnil - joenlahti, joenmutkan laajentuma
konto - sumu, usva
konttori - erotusaidan sivukarsina
kopara - poron sorkka
koppa - aita, aitaus
kopukka - pieni kelolautta
koranus - kirosana
korppu  - vahinko tai kolttonen
korri - pilkkasiipi
kortsi, gorzze - jylhän tunturikurun äkkijyrkkä, louhikkoinen vesiputous
kortto - hulttio, hävytön ihminen
kortto - hulttio, hävytön ihminen, paha, käytetään myös kirosanana
korva - virtapaikka koskessa
kosompi - viileämpi
kosotus, kosatus - poro viidennellä ikävuodellaan
koste - suvantopaikka koskessa kiven tai saaren suojassa, akanvirta
koutere - pieni taimenlaji
kovera, suuren jyrkänteen reunama, röytä
kuer - taimen

kuetsamo, kauttsam - laaja, matalahko vaara,
usein ylin laki paljas tai harvapensaikkoinen

kuksa - pahkakuppi, puinen juomakuppi
kulju - ahkion peite
kulkuus, kulle - ajoverkko

kullinluikaus - tuokio, tovi, hetki
se aika minä siemennykseen kulloinkin menee

kulmakko - pieni kala
kulppo - pulikka, koho
kulvakko - rykimän uuvuttama hirvas
kunteus - poro neljännellä ikävuodellaan
kuntura - poron neljä koipinahkaa
kuolpuna, kuolkuna, kuolba - tasainen, hietapohjainen jäkäläkangas
kuorata, guorrot - seurata jälkiä, mennä perässä
kuorinki - kallioluola
kuoste - puolipilvinen (sää)
kuosto - puoleksi kuivunut mänty
kuosuttaa - kestitä vierasta
kuovkasat, kuovsakasah - revontulet
kupsotella - jäädä osattomaksi
kupsu - joka petoksella tai väkivallalla ottaa toisen palkan
kurento - ruho, ruumis
kurjenpuola - karpalo
kurkio - jyrkkä, ahdas koski, korkea, louhinen, kapea vesiputous
kurmu, permu - toukka, saulakka
kurmupaarma - porokiiliäinen
kursu - rotko
kuru, kurra gurra - ahdas tunturirotko
kuruja ja harjanteita käsittävä vaara- tai kukkulamaa
kusikas - poro, joka on perso ihmisen virtsalle
kusikepperi - uroshirvi
kuu - rasva
kuuhvitar - maahinen
kuukkeli - kuusakanärhi, lapinnärhi, kuusanka
kätkä, keätgi - ahma, osma, tamppi
käyläkkä - tuohivakka, - kätkyt
köngäs, geannes, keävngis - jyrkkä koski, putous, mursu
laasa - vedenalainen kari

laavu, laavo, laavvu - avoin vinokatos,
havuista tai telttakankaasta kyhätty

lako, lahku - laaja, matalahko alanko tunturissa
lanta  - etelä

lantto, laaddu - lampi, kosteikkopainanne,
joka voi olla loppukesästä kuivilla

lappalainen - saamelainen
lappilainen - Lapin läänin asukas
laskea - päästää irti
laudi - kauttaaltaan, yleisesti
laukovesi - pesuvesi
lauti – kauttaaltaan
letto - aukea, märkä hyllyvä suo
leuku, niibi - lapinpuukko, iso leuku tuorraniibi, muorraniibi
leveä värikäs nauha (katso kaha)
lieko - tuulen kaatama puu, josta parkki on irronnut
liemu - räkkäsuoja, porolato
linkka - köngäs, vesiputous
livikkä - laihaksi ajettu poro
lohta - ullakko

loito, loaidu - erävuode, havuista tai varvuista,
makuu- tai oleskelupaikka kodassa

lokka - juustomuotti
lompolo, luobbal - lampimainen suvanto, jokijärvi, lampi, jokilaajentuma
longota - puun kuoren irtoamista merkitsevä verbi
lonsota - irrota, purkautua
loude, loue loavdda, loavda - kotavaate, iso hamppuvaate, suojakangas
loussa, loassa, luossa - lohi

lovinoita - noita, joka lankesi hurmostilaan,
 jolloin hänen sielunsa uskottiin vaeltavan

lukea - yli yksivuotiaat porot on laskettava vuosittain verotusta varten
lukka - hupullinen viitta
luokka, luöhkkä - mäki, peitteinen vaara
luostakka - vaaleakylkinen poro
luostakka - vaaleakylkinen poro
luosto - tuokkonen
luova - säilytysteline
luppo, lahppu - naava
luppokausi - joutoaika
luusua - joenniska
maahinen - maanalainen taruolento
maakkanas - urosporo kuudennella ikävuodellaan
maakkina, maakkana - 6-vuotias poro
maanija - arka, ihmistä karttava poro, kiinniottajaa välttelevä poro
maatsu - lapintakki
mainas - tarina
mainikka - mainio
mainoa - kehua, päivitellä, mainita
maka - muka
marasto - pitkä, erillinen koivua kasvava selänne vailla korkeita kohtia
marikka - marjapaikka
mastata - sekaantua (porolaumat)
matka, muot'ke - taival
melki - (poron) rinta

mella, mielli - hiekkaharjanne, hiekkatörmä jokitörmä,
veteen vyöryvä, korkea hiekkatörmä

mesto - puolukoista ja jauhoista valmistettu ruokaseos
metto - metso
muistelus, muittalus - kertomus, tarina
mukka, mohkke - joen mutka, laakson kainalo
muorra, muorra - puu, tarvepuu
muotka, muötki - kapea, vesistöjen välinen vetokannas
murku, murkko, murku - paksu sumu, usva tunturissa
mutsikki, musikki - tumma poro
myrä - ankara tunturimyrsky, joka ikään kuin pyörii tunturin ympärillä
naakia - vaania, hiipiä, lähestyä ryömien
naalo, naalu - neulatyyny
naamasarvet - nahan peittämät kasvavat sarvet
naappu - pahkakauha
naari - vaappera, pieni
naattunut - juurtunut 
naatua – juuttua, pysähtyä paikalleen
nattura tai utukka - kevyt pakkaslumi
niesta, nieste - ruoka, eväs
nilapahta - niljainen kallio

nili - saamelaisten varastoaitta, joka tavallisesti rakennettiin
korkealta katkaistun ja kuoritun kannon päähän

nimiloppu - kuutta vuotta vanhempi poro
niva, njavve - kova virtapaikka joessa, ei koski
njarga - niemi
njunni, nunas, njunni, nonas - vaaran tai tunturin madaltuva nokka
nokko - tarpeeksi, kylliksi
nota - taakka
nulkata, njolkastet - juosta hiljalleen (porosta)
nulkka - poron kevyt ravi
nulkki, tsulppe - pienehkö korkea vaara, kukkula
nulppo - sarvensa pudottanut hirvas
nuora, nyöri - pitkä, kapea ja suora salmi
nuotti, nuortah - itä (ilmansuunta)
nures - nivus, kuve
nurkajainen – mustalintu

nursanluu, nursa on norsu-sanan variantti,
käytännössä sama sana kuin mursu

nutukas, nutukka - poron koipinahasta tehty naisten jalkine
nutukkaat - lapinkengät
närpeä - lyhyt - ja sileäkarvainen
O´sian leuka - eräänlainen voimasana
oaive, oaivi - kuperalakinen, paljas tunturipää
ohto - äkillinen lumikuuro
oinastua - väsähtää
oivi - pyöreähkö tunturi, sananmukaisesti ”pää”
oivitiilu - toinen nuotion aluspuista
olas – sivakan, suksen pohjaura
orjalainen - Ruotsin saamelainen
orro - nuora, rihma
ortta - metsänraja tunturissa
oulu - tulvavesi
outa, vuövte, vuövdi - isopuinen metsä, salo, metsämaa, metsäseutu
paakka - poron kantosatulan puolikas
paanne - tielle uhkunut ja jäätynyt vesi
paarre - päärme
paartaa - päärmätä, reunustaa
paaru - Jäämeren aalto
paaske - nivelluu
paaski - pieni merivene
pahalas - paholainen
pahla - raippa, vitsa
pahta - jyrkkä kallioseinä, kalliojyrkänne
pailakka - kuohittu urosporo
palas, paalkes, peälgis - polku
paliskunta, palkinen - poronhoitopiiri tai -yhtymä
paljakka, jalgadas - avoin tunturimaa, oudan vastakohta
palkia, palgah - kulkea kesälaitumella, käydä laitumella (poroista)
pallas - iso Jäämeren kampela
palsa - korkea, kesälläkin sulamaton turvekumpu suolla
paltsa  - karvattomaksi kulunut kohta vaatteessa
paltsaraja - vanha, karvaton peski
paltto - arka eläin
panka - poron päitset
parttio, tsoora - pieni porolauma
peetsi – petäjä

peski - lappalaisten porontaljainen, edestä umpinainen turkki,
jonka karvapuoli on ulospäin

peura, peurakorva - poro, jolla ei ole korvamerkkiä
peurakka - pitkäsäärinen tai vauhko ja arka poro
piekana - piekanahaukka
piekka - tuuli
pieska - soiden välinen kapea kannas, keväällä usein veden alla
piettiö - vaillinaisesti purtu poro
pihtsus, pidzus - kurmitsa, kapustarinta
piiksi  - linnun rinta
pirrilakki - piippalakki
pisa - pahus, lievähkövoimasana
poatsu, poadzu - poro (esim. Poatsuoaivi – porokero)
poilakka, pailakka - ajoon opettamaton porohärkä
pola, pussi - kuohupaikka koskessa
pono - kohojää
poroisäntä - paliskunnan johtaja

poronkusema - vanha lappalaisten käyttämä pituusmitta ja se matka,
jonka ajoporoa voi ajaa virtsaamistaukojen välillä
- poro ei pysty virtsaamaan juostessaan ja
 liian pitkä juoksuttaminen voi aiheuttaa halvaustilan.
Maksimissaan poronkusema on 7,5 kilometriä

poropolku - porojen maastoon uurtama polku
portta - tuohirove
posio, poassu - lapinkodan pieni peräovi, kodan peräosa
pounu - iso rahkamätäs
pudas - joen sivuhaara
pulju - hiekkakumpu
punavasa - vasa niin kauan kuin säilyttää syntymäkarvansa
punikko, pounu, bovdna, povdna - jänkämätäs, mättäikkö
puoldsa - usein jyrkkä hieta - tai soraharju
puranaika - karvan ajoaika, kesällä talvikarva vaihtuu uudeksi
purkapeski, purka - poron uusi, tiheä karva
purku, porga - sakea pyry lauhalla ilmalla
purra - kuohita poro puremalla
puura - pieni ulkorakennus
puuristella - toivottaa hyvää päivää
pälvi, biew'lâ - sula kohta lumella niin, että paljastunut maa näkyy
pängäs - päläs, suksen jalansija
pääläri - kannellinen, sangallinen läkkipeltinen maito - tai piimäastia
pöönät - kahvinporot, kahvijauho, josta kahvi veden kanssa valmistetaan
raaju - kunto
raamoa, ramedet - kerskua, kiitellä itseään
raanu - villapeite
raavas - aikuinen
raitio - poropaimen
raito - ahkiota vetävien porojen jono
rakka, rassa rassa - kivinen ja louhikkoinen tunturialue
Ránesgumpe - Harmaasusi
rankinen - harsokankaasta laitettu teltan kaltainen sääskien suoja
rannio - kankaita kiertelevä poropolku
ratkoa - erotella porot omistajilleen
raukka  - merikummitus
rautsa - kivulloinen
rautu - nieriä
reeska - kääpiösiika
ridhu, ridhu - myrskytuuli
riekki - virran mukana ajelehtiva risukko tai juurinen, oksikas puukasa
riesi - poron kellonkannin
riika - eräs Inarinjärven siika
rimpi - suonsilmäke, hete
risku - rintasolki
rito, riddo - tunturien lumi tai kivivyöry
riuku - neiti, ei-saamelainen nainen
riutta (lintu) - haaskansyöjä, haaskalintu
rossa  - tuulenpuuska
rouko - nahkavälly
roukua - porojen ääntelyä
rouot, rouhko - vällyt
rova, roavvi - kivikkoinen, harvametsäinen vaara, usein vanha palomaa
rukattaa - kiirehtiä, kiiruhtaa, laukata
rukka - peski
ruko - kekomainen heinäkasa
runo - tilapäisesti mahoksi jäänyt naarasporo
ruode, ruoteet - kodan tai laavun kehikkoriu'ut
ruoktu - koti, maja
rusakka - ruskeankellertävä poro
ruska, ruskah - ruskea, syksyn värikäs aika

ruto, rotto, rohttu - tiheä lehtimetsä, pajupusikko,
yleensä puron taikka joen äärellä, alavalla maalla kasvava kostea viita

ruukaltaa - laukata, syöksyä kiireesti, syöksyä
ruvvintipšu - vartalohieronta
rykimä - porojen kiima-aika

räkkä - poroa ahdistavat, vertaimevät ja poroissa loisivat hyönteiset: 
hyttyset, paarmat, kurmut, saulakat

räme - kuivanlainen, mättäinen, kituvaa mäntymetsää kasvava suo
röntsä - huono keli
saajo - jängän metsäsaareke
saalota – läähättää

saamelainen - se, jonka vanhemmista tai isovanhemmista
ainakin yhden ensiksi oppima kieli on saame

saiho - syksyllä kalan tai riistalihojen säilyttämistä varten maahan kaivettu kuoppa,
joka reunustetaan kivillä tai haljispuolikkailla, painoksi pannaan  kiviä tai kelleksiä

saitti - kuivattu kala

saivo, saiva - lähdelampi, pieni lampi tai järvi, josta lähtee puro,
mutta johon ei laske vesiä, kirkas kohta järvessä

salmas - poron vatsa
sana - poron korvamerkin leikkaus

sapilaat - kaksi sileää, ohutta salkoa, joilla heinät
kahteen mieheen kannetaan sauralle tai ladolle

sati - jos
saulalintu - poron nenäsaivartaja 
saura - ahkera, reipas

saura - kahden tai useamman pystypuun väliin tehty
pitänomainen esim. heinän säilytyspaikka

savu, savu - suvantopaikka joessa

seita, sieidi - palvoesine, haltia, tunturi tai ihmisenmuotoinen puupylväs,
kivi tai kallio, muinaisten saamelaisten palvontakohde

sevä, tseävvi - miestä kantava hanki, kovettunut lumi
siepakka - nutukas
sieppura, sieppuri, sieben - karhunnahkainen hartiapeite
sihata - tähdätä
siida, siita - lapin kotakylä
siima - kahan jatkoksi laitettava 
siisna - ohut, pitkä hihna

siljo, sialjo - tasainen kenttä kodan luona ja muuallakin,
kotakenttä, tanner, pihamaa, ranttee

silkosi - kiipesi (oksattomaan) puuhun
silpa - hopea
sisnanahka - parkittunahka
siula, kielas - pitkä, madaltuva tunturiselääne, johdinaita
sivakka - suksen nimitys
skábma - kaamos
skaidi - maaselänne kahden joen tai jängän välissä
solaus - kengän tai saappaan pohjaus
sompio - iso alue isojen aapojen laiteilla
sonotus - viimeinen poro raidossa
sopsaa - saada kiinteä jalansija (jäällä)

sopsata, copsut - pysyä sijassaan,
ei liuku - esim. poron jalka ei sopsaa jäätiköllä

soro, corro - kivikkomäki
sorrakka - porolauma
sorvus - honka
sose - lumisohjoa merkitsevä
sotka - telkkä
staalo - saamelainen haltiaolento
stuorra, stuorrah - iso, suuri
suivakka - vaalea poro
sulju - kalan sisälmykset
summa seutu - synkkä, pimeä seutu
summastella - suudella
suohkana, suohkkan - perhe, suku
suohtas - hauska, mukava
suolu, suolu - saari järvessä, joessa tai meressä
suoppat - iso alue isojen aapojen laiteilla

suopunki, suöphan - lassomainen heittonuora - silmukkapäinen,
ohut köysi, jolla poro heitetään kiinni

suosto - pystyyn kuivunut puu
säpikäs, säpikkäät - poronnahkasäärystin
taajoa, dagjot - leikkiä, telmätä
taallastaa - täyttää kenkä heinillä
taalo, staalo - lappalainen taruolento, jättiläinen
taamoa, taabmah - opettaa, kesyttää, taltuttaa
taari - ruskolevä
tainakka - ikimaho naarasporo
tainari - merikissa
taivaan nasta - tähti
taivaanvalkeat - revontulet
tammakko tai tammukka - purolohi
tapannut - hävinnyt, joutunut tappiolle
tarwas - sorkkaeläimen nimitys.
tauro - tuorekalakeitto
temppu - levä
teno - iso joki, iso virta

tieva, dievva, tievva - hiekkakumpu tai -mäki, kunnas,
matala ja pitkänomainen harjanne, metsäinen tai paljas

tohtaja- kuikka
tokka, porotokka,  -porolauma
tolva - poron ravi
tolvata, doalvastet - juosta nopeasti ravia (porosta)
topulina - riekaleina
torko - risu kodan pohjalla
torkotulet - (tervas) kantoon tehdyt tulet
tsohka - terävähuippuinen tunturi
tunka - poron juoksutusmahaan tehty makkara
tunturi, tuodtar - paljaslakinen, laaja, useita lakia, 
turnis - rehunauris, mieluista ruokaa porolle
tuölji, tuölji - talja
törmä, teärbmi - jyrkkä tunturirinne
uitti - lujaa
uivelo – lintu, myös hidas, jähmeä
ulku -  riuku tai salko
ullivesi - nousuvesi
ummenoius - umpea suoraan oiustava poro
umpitakki - lapintakki
uovaten - uhoten, kerskuen
urakka - urosporo toisella ikävuodellaan
utukka tai nattura - kevyt pakkaslumi
uurto, orda - puuraja tunturissa
uuttu - sotkan pesäpönttö
vaadin, aldu - kolmea vuotta vanhempi naarasporo
vaana, vadne - puute, niukkuus, niukka, pieni,
vaara - metsänpeittämä, suhteellisen korkea vuori
vaarri, vaarri - vuori, suuri, usein kalliolakinen ja pahtaseinäinen tunturi
vaaru - sadepilvi

vadda, vadha, vosa, vadha - matala ja laakea,
puuton kukkula tunturimaisemassa

vaipukka - väsynyt poro
valkko - valkea poro
valma - länkien sija porolla
vankka, vagge - tunturimaan jokilaakso
varre - vaara
varri - vaara, paljaslakinen tunturi
varria - madella

vasa, vasikka, miessi - poro ensimmäisellä ikävuodellaan,
paikoin vain ensimmaiseen syksyyn saakka

vasamerkitys, kesämerkitys - keväällä syntyneet vasat merkitään
vasotusaita - siirrettävä aitaus, jossa vaatimet vasovat ja vasat merkitään
veitallaan - hajallaan
veneenrossi - veneen kiinnitysköysi
vennikko - hihnaporojen ruokamaa
ventää - siirtää liekaporo toiseen paikkaan
viekkaasti - nopeasti, sukkelasti
vierikki - lakin nahkareunus
vierkku - leikari
vieroporo - aitaan joutunut vieraan palkisen poro; tuntematon poro
Wilsonin pinta - amerikanläski
viltto – kalteva

vimpa, vimmata - työväline; puusalko, jossa narulenkki
ja jonka avulla pyydetään poro kiinni

visto, vistottaa - pelottava, kammottava, vastenmielinen,
pelottaa,  kammottaa

visu - saita, nuuka, pihi
vuoka - muoto, tapa
vuokko - puuska, luonteenlaatu

vuoma, vuobmi vuobme - tunturien välinen pitkä ja loiva jokilaakso,
myös puuton, suuri suo

vuomen - suppilomainen johdeaitaus
vuonelo, vuongeli - naarasporo toisella ikävuodellaan, vaadin, vaami
vuongas - hyvissä voimissa oleva
vuonilo - toisella vuodella oleva naarasporo
vuono ja vuottua - näkyä (jälki)
vuopaja - joenuoma (umpeutunut), syvä ja kapea lahti
vuopio - joen syvä lahdeke
vuorso - urosporo kolmannella ikävuodellaan
vuotso - kapea, pitkä suoalue
vuottaa  - nähdä jäljet
vuottoraippa - hihna, jolla vetoporo kytketään ahkioon
väärti - kestiystävä
ylilappi - tunturilappalainen
äiji - isoisä 
äytsi - puro



TAKAiSiN BLOGGERiiN
TAKAiSiN VUODATUKSEEN    
TAKAiSiN KiRJAHYLLYYN

Tässä:  
sivullesi!



Kerro tutuillesi - lähetä linkki!


Free copyrights. Harmaasusi 2oo8. harmaasusi.com on rek.dom.nim.
Kaikki muut oikeuvet mitä keksimä, met pijätämmä heti tavoittaissa.
Ynnä riijat ratkasemma iNARissa, Kaamasjoen penkalla, käräjäkivillä.
Leukulla tahi kirvhellä.
Sathen sattuessa katomma koko homman Kievarin laavulla,
noo - sekin on iNARin kinkerpiirissä

webdesign 2006-8 © Oh-show-tah Ho'ne-ne Inc.