Tämä
EI
OLE saamen
sanakirja!
Tosin suurin osa sanoista on väännöksia
saamen kielistä
(davvisápmi-pohjoissaame,
anárašgiella-inarinsaame,
nuortalašgiella-kolttasaame)
Mutta yksittäisiä sanoja ei voi omistaa. Ei
niillä ole kopiraittia.
Siksi olen kerännyt ja haalinut, kuullut ja kysynyt
näitä sanoja selityksineen
sieltä sekä
täältä, osin tuoltakin, ehkä eniten
netistä kuitenkin.
Ja laittanut ne nyt tähän nippuun. Olkaa
hyvä!
Wiimeisin päivitys 30.11.2009
Kiitän ja kehun kaikkia niitä jotka ovat samaa
viitsineet tehdä omilla sivuillaan.
Jos joku haluaa omat sanansa pois, pyytäköön.
Täydentelen tätä luetteloa erikseen
mainitsematta.
TÄSSÄ
OHJE:
Firefox ja Explorer-selaimissa paina Ctrl ja F
ja kirjoita hakusana!
(Kannattaa hyödyntää HOME ja END
näppäintä sekä hiirulaisen
keskinapin rullausta)
Lapin
sanoja
selityksineen: Buorre
beáivi! - Hyvää
päivää
Ipmel addi - Hyvää päivää
Buorre idit - Hyvää huomenta
Buorre eahket - Hyvää iltaa
Bures - Päivää
(käsipäivää)
Mi du namma lea? - Mikä sinun nimesi on?
Mu namma lea Liisa. - Nimeni on Liisa.
Mii gullo? - Mitä kuuluu?
Giitu buorre! - Kiitos hyvää!
Lihku mátkái! - Onnea matkaan!
nolla - nolla
okta - yksi
guokte - kaksi
golbma - kolme
njeallje - neljä
vihtta - viisi
guhtta - kuusi
cieža - seitsemän
gávcci - kahdeksan
ovcci - yhdeksän
logi - kymmenen
...nasta - tähti
aapa, aaphe - suuri puuton suo
juuso - kolja
ádjagas - unen ja valveen rajatila
ahku - isoäiti
aihki, aihkipetäjä - kilpikaarnamänty,
iso ja tuuhea petäjä, aarnihonka
aita, kaarre, erotusaita - johdinaidoin
eli siuloin varustettu aitaus, jossa erotus tapahtuu
aitilas - rauhallinen
aito - porolauman polkema tie
ajo - niittyraivio
alma - kelpo, oikea
anike - paulakengän nauhasilmukka, kengännauha
ankka - pieni puutynnöri
asentopaikka - tilapäinen levähdyspaikka taivasalla
astaha - nuotion kohennuskeppi
auhti - haahka
auhto tai autto - kostea notkelma, jokivarsilehto
peski - lappalaisten porontaljainen, edestä umpinainen turkki,
jonka karvapuoli on ulospäin
peura, peurakorva - poro, jolla ei ole korvamerkkiä
peurakka - pitkäsäärinen tai vauhko ja arka
poro
piekana - piekanahaukka
piekka - tuuli
pieska - soiden välinen kapea kannas,
keväällä
usein veden alla
piettiö - vaillinaisesti purtu poro
pihtsus, pidzus - kurmitsa, kapustarinta
piiksi - linnun rinta
pirrilakki - piippalakki
pisa - pahus, lievähkövoimasana
poatsu, poadzu - poro (esim. Poatsuoaivi – porokero)
poilakka, pailakka - ajoon opettamaton porohärkä
pola, pussi - kuohupaikka koskessa
pono - kohojää
poroisäntä - paliskunnan johtaja
poronkusema - vanha lappalaisten käyttämä
pituusmitta ja
se matka,
jonka ajoporoa voi ajaa virtsaamistaukojen välillä
- poro ei pysty virtsaamaan juostessaan ja
liian pitkä juoksuttaminen voi aiheuttaa
halvaustilan.
Maksimissaan poronkusema on 7,5 kilometriä
poropolku - porojen maastoon uurtama polku
portta - tuohirove
posio, poassu - lapinkodan pieni peräovi, kodan
peräosa
pounu - iso rahkamätäs
pudas - joen sivuhaara
pulju - hiekkakumpu
punavasa - vasa niin kauan kuin säilyttää
syntymäkarvansa
punikko, pounu, bovdna, povdna -
jänkämätäs,
mättäikkö
puoldsa - usein jyrkkä hieta - tai soraharju
puranaika - karvan ajoaika, kesällä talvikarva
vaihtuu
uudeksi
purkapeski, purka - poron uusi, tiheä karva
purku, porga - sakea pyry lauhalla ilmalla
purra - kuohita poro puremalla
puura - pieni ulkorakennus
puuristella - toivottaa hyvää
päivää
pälvi, biew'lâ - sula kohta lumella niin,
että
paljastunut maa näkyy
pängäs - päläs, suksen jalansija
pääläri - kannellinen, sangallinen
läkkipeltinen
maito - tai piimäastia
pöönät - kahvinporot, kahvijauho, josta
kahvi veden
kanssa valmistetaan
raaju - kunto
raamoa, ramedet - kerskua, kiitellä itseään
raanu - villapeite
raavas - aikuinen
raitio - poropaimen
raito - ahkiota vetävien porojen jono
rakka, rassa rassa - kivinen ja louhikkoinen tunturialue
Ránesgumpe - Harmaasusi
rankinen - harsokankaasta laitettu teltan kaltainen
sääskien
suoja
rannio - kankaita kiertelevä poropolku
ratkoa - erotella porot omistajilleen
raukka - merikummitus
rautsa - kivulloinen
rautu - nieriä
reeska - kääpiösiika
ridhu, ridhu - myrskytuuli
riekki - virran mukana ajelehtiva risukko tai juurinen, oksikas puukasa
riesi - poron kellonkannin
riika - eräs Inarinjärven siika
rimpi - suonsilmäke, hete
risku - rintasolki
rito, riddo - tunturien lumi tai kivivyöry
riuku - neiti, ei-saamelainen nainen
riutta (lintu) - haaskansyöjä, haaskalintu
rossa - tuulenpuuska
rouko - nahkavälly
roukua - porojen ääntelyä
rouot, rouhko - vällyt
rova, roavvi - kivikkoinen, harvametsäinen vaara, usein vanha
palomaa
rukattaa - kiirehtiä, kiiruhtaa, laukata
rukka - peski
ruko - kekomainen heinäkasa
runo - tilapäisesti mahoksi jäänyt
naarasporo
ruode, ruoteet - kodan tai laavun kehikkoriu'ut
ruoktu - koti, maja
rusakka - ruskeankellertävä poro
ruska, ruskah - ruskea, syksyn värikäs aika
ruto, rotto, rohttu - tiheä lehtimetsä, pajupusikko,
yleensä puron taikka joen äärellä,
alavalla maalla
kasvava kostea viita
räme - kuivanlainen, mättäinen, kituvaa
mäntymetsää kasvava suo
röntsä - huono keli
saajo - jängän metsäsaareke
saalota –
läähättää
saamelainen - se, jonka vanhemmista tai isovanhemmista
ainakin yhden ensiksi oppima kieli on saame
saiho - syksyllä kalan tai riistalihojen
säilyttämistä varten maahan kaivettu kuoppa,
joka reunustetaan kivillä tai haljispuolikkailla, painoksi
pannaan kiviä tai kelleksiä
saitti - kuivattu kala
saivo, saiva - lähdelampi, pieni lampi tai järvi,
josta
lähtee puro,
mutta johon ei laske vesiä, kirkas kohta
järvessä
salmas - poron vatsa
sana - poron korvamerkin leikkaus
sapilaat - kaksi sileää, ohutta salkoa, joilla
heinät
kahteen mieheen kannetaan sauralle tai ladolle
sati - jos
saulalintu - poron nenäsaivartaja
saura - ahkera, reipas
saura - kahden tai useamman pystypuun väliin tehty
pitänomainen esim. heinän säilytyspaikka
savu, savu - suvantopaikka joessa
seita, sieidi - palvoesine, haltia, tunturi tai ihmisenmuotoinen
puupylväs,
kivi tai kallio, muinaisten saamelaisten palvontakohde
sevä, tseävvi - miestä kantava hanki,
kovettunut lumi
siepakka - nutukas
sieppura, sieppuri, sieben - karhunnahkainen hartiapeite
sihata - tähdätä
siida, siita - lapin kotakylä
siima - kahan jatkoksi laitettava
siisna - ohut, pitkä hihna
siljo, sialjo - tasainen kenttä kodan luona ja muuallakin,
kotakenttä, tanner, pihamaa, ranttee
silkosi - kiipesi (oksattomaan) puuhun
silpa - hopea
sisnanahka - parkittunahka
siula, kielas - pitkä, madaltuva
tunturiselääne,
johdinaita
sivakka - suksen nimitys
skábma - kaamos
skaidi - maaselänne kahden joen tai jängän
välissä
solaus - kengän tai saappaan pohjaus
sompio - iso alue isojen aapojen laiteilla
sonotus - viimeinen poro raidossa
sopsaa - saada kiinteä jalansija
(jäällä)
sopsata, copsut - pysyä sijassaan,
ei liuku - esim. poron jalka ei sopsaa
jäätiköllä
soro, corro - kivikkomäki
sorrakka - porolauma
sorvus - honka
sose - lumisohjoa merkitsevä
sotka - telkkä
staalo - saamelainen haltiaolento
stuorra, stuorrah - iso, suuri
suivakka - vaalea poro
sulju - kalan sisälmykset
summa seutu - synkkä, pimeä seutu
summastella - suudella
suohkana, suohkkan - perhe, suku
suohtas - hauska, mukava
suolu, suolu - saari järvessä, joessa tai
meressä
suoppat - iso alue isojen aapojen laiteilla
suopunki, suöphan - lassomainen heittonuora -
silmukkapäinen,
ohut köysi, jolla poro heitetään kiinni
suosto - pystyyn kuivunut puu
säpikäs, säpikkäät -
poronnahkasäärystin
taajoa, dagjot - leikkiä, telmätä
taallastaa - täyttää kenkä
heinillä
taalo, staalo - lappalainen taruolento, jättiläinen
taamoa, taabmah - opettaa, kesyttää, taltuttaa
taari - ruskolevä
tainakka - ikimaho naarasporo
tainari - merikissa
taivaan nasta - tähti
taivaanvalkeat - revontulet
tammakko tai tammukka - purolohi
tapannut - hävinnyt, joutunut tappiolle
tarwas - sorkkaeläimen nimitys.
tauro - tuorekalakeitto
temppu - levä
teno - iso joki, iso virta
tieva, dievva, tievva - hiekkakumpu tai -mäki, kunnas,
matala ja pitkänomainen harjanne, metsäinen tai
paljas
tohtaja- kuikka
tokka, porotokka, -porolauma
tolva - poron ravi
tolvata, doalvastet - juosta nopeasti ravia (porosta)
topulina - riekaleina
torko - risu kodan pohjalla
torkotulet - (tervas) kantoon tehdyt tulet
tsohka - terävähuippuinen tunturi
tunka - poron juoksutusmahaan tehty makkara
tunturi, tuodtar - paljaslakinen, laaja, useita lakia,
turnis - rehunauris, mieluista ruokaa porolle
tuölji, tuölji - talja
törmä, teärbmi - jyrkkä
tunturirinne
uitti - lujaa
uivelo – lintu, myös hidas, jähmeä
ulku - riuku tai salko
ullivesi - nousuvesi
ummenoius - umpea suoraan oiustava poro
umpitakki - lapintakki
uovaten - uhoten, kerskuen
urakka - urosporo toisella ikävuodellaan
utukka tai nattura - kevyt pakkaslumi
uurto, orda - puuraja tunturissa
uuttu - sotkan pesäpönttö
vaadin, aldu - kolmea vuotta vanhempi naarasporo
vaana, vadne - puute, niukkuus, niukka, pieni,
vaara - metsänpeittämä, suhteellisen korkea
vuori
vaarri, vaarri - vuori, suuri, usein kalliolakinen ja
pahtaseinäinen tunturi
vaaru - sadepilvi
vadda, vadha, vosa, vadha - matala ja laakea,
puuton kukkula tunturimaisemassa